Olen ratsastanut tasan kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran fysioterapiakoulutuksen aikaan ja toisen kerran polttareissani. Voin kertoa että molemmilla kerroilla olin aivan sipissä jo 10 minuutin jälkeen. Ja tuohon aikaan olin keskivertotyyppiä paremmassa kunnossa. Se että Tex Willer ratsastaa preerian poikki koko vuorokauden ei ole mikään helppo homma. Ratsastus vaatii aivan mieletöntä kehon hallintaa ja lihaskuntoa. Ja tietenkin taidon hallita hevosesi.
Polttariratsastus oli yksi elämäni rankimmista suorituksista etenkin nivusille. Minut laitettiin sukkahousut jalassa hevosen selkään ja selässä pysyminen vaati aivan järjettömästi tasapainoilua. Siinä ei auttaneet ”päästäkää minut alas” huudot kun polttariseurue innolla odotti minun putoamista. En pudonnut mutta lähentäjälihakseni olivat auttamattomasti krampissa. Olenkin yrittänyt aukoa lähentäjiäni sen jälkeen mitä ihmeellisemmissä paikoissa.
Tarkoituksenani on siis kertoa että ratsastaminen on todella vaativaa urheilua. Työn kautta olen tutustunut selkä ja hartiakipuihin joita ratsastaminen voi aiheuttaa. Olisikin tärkeää ensinnäkin itsensä takia, huolehtia omasta kehonhallinnan harjoittamisesta mikäli aikoo aloittaa tai jatkaa ratsastusta. Selkärankaan ja sitä ympäröiviin kudoksiin kun kohdistuu kuitenkin huomattavasti suuremmat voimat kuin normaalisti istuttaessa. Ja kyllä jalustimilla oleilu vaatii myös voimaa. Eli mitä helpommin ja rennommin pystyt ratsastamaan sen paremmin pystyt luomaan turvallisen olon myös hevosellesi. Mieti siis kehoasi, ovatko lihaksesi tarpeeksi vahvat ja tasapaino riittävä, tuohon vaativaan suoritukseen.Ellei, aloita kehonhallintaharjoittelu.
Sinä ja hevosesi eli koko ratsukko kiittää.
